Johtamisosaaminen työelämässä 2026 – mitä hyvältä esihenkilöltä ja johtajalta vaaditaan?
Hyvä johtamisosaaminen vuonna 2026 tarkoittaa ennen kaikkea kykyä johtaa ihmisiä, tavoitteita, muutosta ja osaamista. Esihenkilöltä vaaditaan vuorovaikutustaitoja, kykyä antaa palautetta, tukea työkykyä ja rakentaa psykologista turvallisuutta, mutta samalla myös päätöksentekokykyä ja tavoitteellista otetta työn johtamiseen.
Johtaminen työelämässä on muuttunut. Esihenkilön tai johtajan tehtävä ei ole vain jakaa tehtäviä, seurata tavoitteita ja tehdä päätöksiä. Työelämän jatkuva muutos, hybridityö, henkilöstön hyvinvointi, osaamisen uudistuminen ja uudet teknologiat tuovat johtamiseen uudenlaisia vaatimuksia.
Hyvä johtaminen näkyy ennen kaikkea arjessa: siinä, miten tavoitteista keskustellaan, miten muutoksia viedään eteenpäin, miten ihmiset kohdataan ja miten työn tekemiselle luodaan mahdollisimman hyvät edellytykset.
Millaisia johtamistaitoja työelämässä sitten tarvitaan vuonna 2026 ja miten omaa johtamisosaamista voisi kehittää?
Ihmisten johtaminen on yhä tärkeämpi osa esihenkilön työtä
Esihenkilöksi siirrytään usein vahvan ammatillisen osaamisen kautta. Oman alan tuntemus ei kuitenkaan yksin riitä, kun vastuulle tulee muiden ihmisten työn johtaminen. Työterveyslaitos nostaa hyvän ihmisten johtamisen keskeisiksi taidoiksi muun muassa motivoinnin, työkyvyn johtamisen, muutostilanteiden johtamisen, rakentavan palautteen sekä psykologisen turvallisuuden vahvistamisen. Hyvällä ihmisten johtamisella voidaan vaikuttaa myös työntekijöiden motivaatioon, sitoutumiseen, työhyvinvointiin ja työpaikan ilmapiiriin.
Johtaminen on siis yhä enemmän vuorovaikutustyötä. Esihenkilöltä vaaditaan kykyä kuunnella, keskustella, antaa palautetta ja käsitellä vaikeitakin tilanteita. Samalla hänen on pystyttävä tekemään päätöksiä, johtamaan tavoitteita ja näyttämään suuntaa. Tämän päivän johtamisessa ihmisten johtamisen rinnalle nousee kuitenkin paljon muutakin osaamista.
ASIANTUNTIJAN NÄKÖKULMA
”Kaikkea ei tarvitse osata heti vaan tärkeintä on halu oppia, ymmärtää ja olla utelias.”
”Johtajana ja esihenkilönä onnistuminen vaatii tämän päivän muuttuvassa työelämässä monenlaista osaamista. On ymmärrettävä ihmisiä ja lukuja, yhdistettävä strateginen ymmärrys vahvaan operatiiviseen osaamiseen sekä osattava johtaa muutosta, luoda uutta ja viedä asioita käytäntöön. Myös kaupallinen ajattelu sekä markkinointi- ja viestintäosaaminen korostuvat.
Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata heti. Tärkeintä on halu oppia, ymmärtää ja olla utelias. Tätä kyvykkyyttä kasvatamme myös Business College PROn johtamiskoulutuksissa. Samalla tarjoamme esihenkilöille ja johtajille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja rakentaa arvokasta verkostoa oman johtajuusmatkansa tueksi.”
Laura Sydänmaanlakka
Johtaja, jatkuva oppiminen ja yrityspalvelut
Business College Helsinki
Strategian toimeenpano on johtamisen ydintä
Hyvä johtaminen ei ole vain ihmisten johtamista. Esihenkilön ja johtajan tehtävänä on myös muuttaa organisaation tavoitteet käytännön toiminnaksi. Strategia toteutuu lopulta arjessa: siinä, mitä priorisoidaan, miten työtä organisoidaan, millaisia päätöksiä tehdään ja miten ihmiset saadaan työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen.
Muuttuvassa toimintaympäristössä tämä voi tarkoittaa myös vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista. Johtajan on pystyttävä tarkastelemaan toimintaa yli tiimi- ja organisaatiorajojen, rakentamaan yhteistyötä ja tunnistamaan rakenteita, jotka hidastavat yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Samalla strateginen ymmärrys ja operatiivinen johtaminen eivät ole toisistaan irrallisia taitoja. Johtamisosaamista on juuri kyky yhdistää nämä kaksi: ymmärtää, mihin ollaan menossa, ja saada muutos tapahtumaan käytännössä.
ASIANTUNTIJAN NÄKÖKULMA
”Strategiset tavoitteet pitää pystyä viemään arjen tekemiseksi.”
”Tässä maailman ajassa esihenkilöiltä ja johtajilta vaaditaan erityisesti kykyä viedä strategiset tavoitteet käytäntöön. Kun vanhat toimintamallit eivät enää toimi, tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä, kykyä rakentaa yhteistyötä ja purkaa siiloja sekä saada aikaan yhteistä ajattelua ja uudenlaisia toimintamalleja tavoitteiden saavuttamiseksi.”
– Laura Sydänmaanlakka
Muutoksen johtamisesta on tullut iso osa arkea
Työelämässä muutos ei ole enää yksittäinen projekti, jonka jälkeen palataan entiseen. Organisaatiot uudistavat jatkuvasti toimintatapojaan, teknologiaansa, palveluitaan ja osaamistaan. Siksi myös muutoksen johtamisesta on tullut osa esihenkilön ja johtajan jokapäiväistä työtä.
Esihenkilön tehtävänä on auttaa henkilöstöä ymmärtämään, mitä muuttuu, miksi muutosta tarvitaan ja mitä se tarkoittaa oman työn kannalta. Samalla hänen on pystyttävä ylläpitämään suuntaa ja varmistamaan, että perustehtävä jatkuu muutoksen keskellä.
Muutoksen johtaminen ei siis tarkoita vain uuden toimintamallin tai projektin läpiviemistä. Se vaatii ihmisten johtamista epävarmuuden keskellä, yhteisen ymmärryksen rakentamista ja kykyä tarkastella kriittisesti myös omaa toimintaa.
”Yhtenä tärkeänä johtamiskykynä nostaisin esiin jatkuvan kyvyn reflektoida omaa toimintaa.”
– Laura Sydänmaanlakka
Työhyvinvointi kuuluu hyvään johtamiseen
Työhyvinvointi rakentuu jokaisessa työpäivässä. Kyse ei ole vain eduista tai erillisistä hyvinvointiteoista, vaan ennen kaikkea siitä, että työ sujuu, yhteistyö toimii ja työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvoinnin johtaminen on erityisen tärkeää muutosten ja epävarmuuden keskellä. Siksi työhyvinvoinnin edellytysten rakentaminen ja työkyvyn tukeminen ovat olennainen osa johtamista.
Esihenkilön tehtävänä on tunnistaa työkykyyn vaikuttavia muutoksia, ottaa asioita puheeksi ja tuntea organisaation käytännöt työkyvyn tukemisessa. Samalla esihenkilötyön rajojen täytyy olla selvät. Esihenkilön ei tarvitse ratkaista kaikkia työntekijän hyvinvointiin liittyviä ongelmia itse. Hyvä johtaminen tarkoittaakin myös sitä, että esihenkilö tunnistaa oman vastuunsa ja tietää, milloin tarvitaan esimerkiksi HR:n tai työterveyshuollon tukea.
Hybridityö vaatii tietoista yhteisöllisyyden rakentamista
Monessa organisaatiossa työtä tehdään nykyään eri paikoissa ja eri aikoina. Se tuo johtamiseen uuden haasteen: miten ylläpidetään yhteisöllisyyttä, tiedonkulkua ja tunnetta siitä, että kaikki kuuluvat samaan työyhteisöön? Hybridityössä hyvä johtaminen vaatii tietoisia käytäntöjä. Pelkkä etäpalaverien lisääminen ei välttämättä rakenna yhteisöllisyyttä. Esihenkilön on pohdittava esimerkiksi sitä, miten ihmiset kohdataan tasapuolisesti, miten tieto tavoittaa kaikki, miten yhteisöllisyyttä rakennetaan ja milloin kasvokkain kohtaamisesta on erityistä hyötyä.
Osaamisen johtaminen korostuu työelämän muuttuessa
Kun työ muuttuu, myös tarvittava osaaminen muuttuu samalla. Tekoäly, automaatio, digitalisaatio ja toimintatapojen uudistuminen tarkoittavat, että organisaatioiden on pystyttävä tunnistamaan sekä nykyinen osaamisensa, että tulevaisuudessa tarvittavat taidot. Esihenkilöillä ja johdolla on tässä keskeinen rooli.
Osaamisen johtaminen ei tarkoita vain henkilöstön lähettämistä koulutuksiin. Olennaista on tunnistaa, mitä organisaation tavoitteet edellyttävät, millaista osaamista ihmisillä jo on ja mitä pitäisi kehittää seuraavaksi. Työelämän muuttuvat osaamistarpeet näkyvät parhaillaan myös ammatillisissa tutkinnoissa. Opetushallitus uudistaa johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon perusteet kokonaisuudessaan. Ammattitaitovaatimukset tarkistetaan muuttuneiden työelämän osaamistarpeiden pohjalta, ja uudistettujen perusteiden arvioitu voimaantulo on 1.1.2027. Uudistuksessa lisätään myös tutkinnon joustavuutta ja valinnaisuutta sekä huomioidaan digivihreään siirtymään liittyvää osaamista.
Mitä hyvältä esihenkilöltä vaaditaan vuonna 2026?
Hyvä johtaminen ei tarkoita sitä, että esihenkilön pitäisi osata kaikki itse. Pikemminkin tämän päivän johtamisessa korostuu kyky mahdollistaa muiden onnistuminen.
Hyvän esihenkilön keskeisiä taitoja ovat:
- ihmisten johtaminen ja vuorovaikutus
- tavoitteiden asettaminen ja toiminnan johtaminen
- palautteen antaminen ja vastaanottaminen
- muutosten johtaminen
- työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen
- osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen
- haastavien tilanteiden käsittely
- yhteisöllisyyden ja psykologisen turvallisuuden vahvistaminen
- oman johtamisen ja esihenkilötyön jatkuva kehittäminen.
Johtamisosaaminen ei myöskään ole mikään synnynnäinen ominaisuus. Sitä voi kehittää aivan kuten muutakin ammatillista osaamista.
Miten omaa johtamisosaamista voi kehittää?
Johtamista oppii käytännössä, mutta kokemuksen rinnalle tarvitaan myös mahdollisuuksia pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaa. Miksi toimin esihenkilönä niin kuin toimin? Miten annan palautetta? Miten johdan tavoitteita? Miten reagoin ristiriitatilanteisiin? Entä miten voisin auttaa tiimiäni onnistumaan paremmin?
Johtamis- ja esihenkilökoulutus voi tarjota uusia näkökulmia ja käytännön työkaluja näiden kysymysten käsittelyyn. Työn ohessa suoritettavan ammatillisen koulutuksen etuna on, että opittua voidaan samalla soveltaa omaan työhön ja työyhteisöön. Business College PRO:ssa johtamisosaamista voi kehittää esimerkiksi Lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon tai Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon avulla.
Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto vai johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto?
Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto sopii erityisesti lähiesihenkilötyössä toimivalle tai esihenkilötehtäviin siirtyvälle. Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto puolestaan sopii kokeneemmalle esihenkilölle, johtajalle tai yrittäjälle, joka haluaa kehittää johtamistaan laajemmin ja strategisemmin.
Sopivan koulutuksen valintaan vaikuttavat oma työtehtävä, aikaisempi kokemus sekä se, millaista johtamisosaamista haluaa kehittää.
Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto
Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto sopii erityisesti henkilölle, joka toimii lähiesihenkilönä tai on siirtymässä esihenkilötehtäviin. Koulutuksessa omaa esihenkilöosaamista kehitetään käytännön työssä. Tavoitteena on saada konkreettisia välineitä oman tiimin ja päivittäisen työn johtamiseen.
→ Tutustu Business College PROn Lähiesihenkilötyön ammattitutkintoon.
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto sopii kokeneemmalle esihenkilölle, johtajalle tai yrittäjälle, joka haluaa kehittää johtamistaan laajemmasta ja strategisemmasta näkökulmasta. Koulutuksessa johtamisosaamista kehitetään oman työn ja organisaation todellisten kehittämistarpeiden kautta.
→ Tutustu Business College PROn Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon.
Usein kysyttyä johtamisosaamisesta ja esihenkilökoulutuksesta
Mitä johtamisosaaminen tarkoittaa?
Johtamisosaaminen tarkoittaa kykyä johtaa toimintaa, ihmisiä, tavoitteita, muutoksia ja osaamista. Siihen kuuluvat esimerkiksi vuorovaikutus- ja palautetaidot, päätöksenteko, tavoitteiden asettaminen, työkyvyn tukeminen sekä oman johtamisen jatkuva kehittäminen.
Mitä taitoja hyvä esihenkilö tarvitsee?
Hyvä esihenkilö tarvitsee sekä ihmisten että asioiden johtamisen taitoja. Keskeisiä ovat esimerkiksi vuorovaikutus, kuunteleminen, palautteen antaminen, tavoitteiden johtaminen, muutostilanteiden käsittely, työkyvyn tukeminen ja psykologisen turvallisuuden vahvistaminen.
Voiko johtamista oppia?
Kyllä. Johtamisosaamista voidaan kehittää kokemuksen, palautteen, oman toiminnan reflektoinnin ja koulutuksen avulla. Työterveyslaitoksen mukaan johtamisessa tarvittavia ihmisten johtamisen taitoja voidaan kehittää.
Voiko esihenkilökoulutuksen suorittaa työn ohessa?
Ammatilliset johtamis- ja esihenkilökoulutukset on mahdollista toteuttaa työelämälähtöisesti, jolloin oma työ toimii keskeisenä oppimisympäristönä. Business College PROn koulutussivuilta löydät tarkemmat tiedot kunkin koulutuksen toteutuksesta ja hakuedellytyksistä.
Kumpi kannattaa valita: Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto vai JYET?
Valinta riippuu omasta tehtävästä ja kokemuksesta. Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto painottuu käytännön lähiesihenkilötyöhön. Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto eli JYET soveltuu puolestaan kokeneemmille esihenkilöille, johtajille ja yrittäjille, jotka haluavat kehittää johtamistaan laajemmin.
Johtamista ei tarvitse osata valmiiksi
Esihenkilöön kohdistuu paljon odotuksia. Pitäisi saada aikaan tuloksia, tukea henkilöstöä, johtaa muutoksia, ratkaista ongelmia ja samalla huolehtia oman työn hallinnasta. Täydellistä esihenkilöä ei kuitenkaan ole. Johtamisosaamista voi kehittää koko työuran ajan. Työterveyslaitoksen mukaan ihmisten johtamisessa tarvittavat taidot eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan niitä voidaan harjoitella ja kehittää. Ehkä tärkein johtamistaito onkin halu tarkastella omaa toimintaa, oppia uutta ja kehittyä yhdessä oman työyhteisön kanssa.
Haluatko kehittää omaa johtamisosaamistasi? Tutustu Business College PROn johtamisen ja esihenkilötyön koulutuksiin.
Lähteet
Työterveyslaitos (2026): Kahdeksan taitoa hyvään ihmisten johtamiseen. Julkaistu 20.1.2026.
https://www.ttl.fi/palvelut/artikkelit/kahdeksan-taitoa-hyvaan-ihmisten-johtamiseen
Työterveyslaitos (2025): Esihenkilö, panosta työhyvinvoinnin johtamiseen epävarmoina aikoina. Julkaistu 22.4.2025.
https://www.ttl.fi/palvelut/artikkelit/esihenkilo-panosta-tyohyvinvoinnin-johtamiseen-epavarmoina-aikoina
Opetushallitus (2026): Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon perusteet. Tutkinnon perusteiden kokonaisuudistus.
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/johtamisen-ja-yritysjohtamisen-erikoisammattitutkinnon-perusteet