Työelämätaidot vanhenevat nyt nopeammin kuin koskaan – on siirryttävä osaamisen johtamisesta oppimisen johtamiseen
Yhä suurempi osa työajasta kuluu uuden oppimiseen. Tulevaisuudessa esihenkilön tärkeimpiä tehtäviä onkin tukea yhteisöllistä oppimista, sanoo strategiatyön ja muutoksen ammattilainen Riikka Tanner.
Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Kesti 38 vuotta ennen kuin radio saavutti sata miljoonaa kuulijaa. Älypuhelimen otti käyttöön sata miljoonaa ihmistä kolmessa vuodessa, tekoälyn kahdessa kuukaudessa.
”Mitä enemmän teknologia kehittyy, sitä lyhyemmiksi syklit käyvät. Meitä ei haasta niinkään muutoksen määrä vaan sen nopeus”, sanoo strategiatyön ja muutoksen ammattilainen Riikka Tanner.
Tanner puhui organisaatioiden tulevaisuuden osaamistarpeista Helsingissä 2.12.2025 järjestetyssä Osaamisella kasvua – ratkaisut luodaan yhdessä -tapahtumassa.
Taidot vanhenevat jopa parissa kuukaudessa
Kiihtyvä muutosvauhti tarkoittaa sitä, että taitomme vanhentuvat nopeasti. World Economic Forumin mukaan osaamisen puoliintumisaika on nyt noin neljä ja digitaalisissa taidoissa alle kaksi vuotta. Osa taidoista vanhentuu jopa muutamassa kuukaudessa, Tanner sanoo.
Nopeaan muutokseen on mahdotonta mukautua perinteisillä osaamisen ja kehittämisen keinoilla. Tannerin mukaan yhä suurempi osa työajasta kuluukin tulevaisuudessa uuden oppimiseen.
Mitä meidän sitten tulisi oppia ja opiskella, jotta pysymme mukana muutoksessa? Tekoäly- ja teknologiaosaaminen on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat uuden oppimista tukevat metataidot, Tanner huomauttaa.
Metataitoja ovat esimerkiksi luovuus, joustavuus, uteliaisuus, ketteryys ja sosiaalinen vaikuttaminen. Ne auttavat hyödyntämään osaamista millä tahansa toimialalla ja minkä tahansa muutoksen keskellä.
Oppiminen on tulevaisuudessa yhteisöllistä
Metataidot ovat tärkeitä paitsi työntekijöille myös esihenkilöille. Niiden avulla voidaan muun muassa rakentaa tiimiin yhteisöllisyyttä, joka on rapautumassa hurjaa vauhtia, Tanner sanoo.
Ihmiset tekevät töitä etäällä muusta tiimistä ja ratkaisevat ongelmia kysymällä apua useammin tekoälyltä kuin työkaverilta. Se heikentää ihmisten välistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vaikka tekoäly optimoi yksilön osaamista, se ei vielä tue yhteistä oppimista.
Tulevaisuudessa oppiminen tapahtuu yhteisöllisesti ekosysteemeissä ja verkostoissa, esimerkiksi tiimien kesken. Tannerin mukaan tulevina vuosina työelämässä tarvitaankin osaajia, jotka luovat oppimisen mahdollistavia sosiaalisia rakenteita organisaatioihin.
”Uuden opiskelusta tulee jatkuva osa arkea. Se ei ole enää muista toiminnoista erillään tapahtuvaa toimintaa”, Tanner sanoo.
Osaamisen johtamisesta oppimisen johtamiseen
Henkilöstön komentaminen etätöistä takaisin toimistolle ei Tannerin mukaan ole oikea tapa puuttua heikentyneeseen yhteisöllisyyteen. Siihen löytyy paljon parempiakin keinoja, hän sanoo.
”Meidän on pohdittava, mitä asioita voisimme jatkossa tehdä enemmän yhdessä. Esihenkilön tehtävä on johtaa keskustelukyvykkyyttä, rakentaa tiimeihin yhteisiä oppimisen hetkiä ja pohtia, miten tietoa jaetaan tehokkaasti.”
Kun oppimisesta tulee jatkuva ja merkittävä osa työtä, ei johtaja voi enää johtaa osaamista, vaan hänen tärkein tehtävänsä on johtaa oppimista.
”Tulevaisuuden esihenkilön tulee valmentaa johdettaviaan oppimaan. Hän tarvitsee uudenlaisen työkalupakin, jonka avulla voi tukea tiiminsä työarkea”, Tanner sanoo.
Yritysten on uudistuttava ja toimittava eräänlaisina alustoina, joissa oppiminen kytkeytyy arjen rakenteisiin.
”Suuri osa yrityksistä toimii projektimaisesti. Esimerkiksi jokainen projekti on tilaisuus testata uudenlaista toimintatapaa tai yhteistyömallia”, Tanner vinkkaa.
Oppilaitoksista yrityksen kehittämisen kumppaneita
Tulevaisuuden osaamista eivät kuitenkaan rakenna yritykset yksin vaan yhteistyössä oppilaitosten ja yksilöiden kanssa.
Oppilaitokset ovat tottuneet toimimaan tutkintokeskeisesti, mutta osaamistarpeet muuttuvat nyt niin nopeasti, että tulevaisuudessa tarvitaan modulaarisia ja nopeasti päivittyviä oppimismahdollisuuksia.
”Oppilaitokset muuttuvat koulutusten järjestäjistä yritysten kehittämisen kumppaneiksi. Hyvä oppimisen strateginen kumppani on tulevaisuudessa yrityksille todella tärkeä”, Tanner sanoo.
Samalla hän kannustaa yksilöitä panostamaan osaamiseensa ja ajattelemaan sitä pääomana. Mutta vaikka yksilöt kehittäisivät osaamistaan ja muodostaisivat verkostoja, on yritysten ja oppilaitosten rakennettava oppimista tukevat rakenteet, Tanner muistuttaa.
Oppimisen ajurit seuraavien 5–10 vuoden aikana (Riikka Tanner)
- Työn intensiteetti ja kognitiivinen kuormitus
- Monimuotoisuus, inkluusio ja globaalit verkostot
- Arvojen ja työn merkityksen muutos
- Generatiivinen tekoäly ja työn uudelleenmuotoilu
- Työn polarisaatio ja uusien ammattien synty
- Hybridityö ja yhteisöllisyyden murros
- Kestävyysmurros ja vihreät taidot
- Osaamisen puoliintumisaika ja jatkuvan oppimisen tarve
Osaamisella kasvua – ratkaisut luodaan yhdessä -tapahtuma järjestettiin Helsingin kaupungintalolla 2.12.2025. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Business College Helsingin, Haaga-Helian ammattikorkeakoulun, Helsingin työllisyyspalveluiden ja Helsingin seudun kauppakamarin kanssa. Tapahtumaan osallistui noin 120 eri liiketoiminnan osa-alueilta olevaa päättävää henkilöä. Tapahtuma järjestettiin osana #BusinessPasila-kehityshanketta, joka edistää yritysten kasvua ja työelämän uudistumista yhteistyössä koulutustoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa.